Kyseessä on
virtuaalihevonen /
This is a sim game horse
VN ECHO OF HALLUCINATION “To me, horses and freedom are synonymous.”
» virallinen nimi VN Echo of Hallucination ox, kutsumanimeltään Ciara
» syntynyt 02.05.2010 Alaskassa (AK), nyt 8-vuotias
» arabialainen täysiveritamma (ox), verilinjaltaan espanjalainen
» säkäkorkeus 151cm, mustankimo, läsi, vuohissukat
» laukkapainotteinen (sileät, taso G2), westernratsu
» omistaja Break (VRL-05810) » kasvattaja Frianna & Merry / Venia » rekisterinumero VH11-003-0016
täytti neljä vuotta 30.05.2010 ikääntyminen satunnainen (mukautettu reaali)
► Hyvät naiset ja herrat, saanko esitellä tallimme toisen kruununprinsessan, VN Echo of Hallucinationin, joka tosin meilläpäin lyhemmin vain Ciarana tunnetaan. Lumihuippuisten vuorien kasvatteja, oikea jääprinsessa ... Ciara on tosiaan Alaskasta kotoisin oleva arabialainen täysiveritamma, joka päätyi omistukseeni keväällä 2010, kiitos hyvän ystäväni, Friannan. Olin tuohon aikaan pikkuhiljaa palailemassa kokonaan täysiverikasvatuksen pariin ja kaipailin arabilinjoihini uutta verta, mieluusti jotain harvinaisempaa. Joten kun Frianna tarjosi minulle varsaa puhtaasta espanjalaisesta verilinjasta, myönnyin suurinpiirtein heti, sillä tiesin espanjanarabien olevan tätä nykyä hyvinkin harvassa linjassa edustettuna, kaikkein vähiten puhtaana. Sovimme kuitenkin, että tekisin lopullisen päätökseni vasta kun näkisin varsan - siihen asti Frianna pitäisi kyseistä hevosta varattuna minulle. Joten kun sain sitten kuulla Ciaran syntyneen, lensin jo seuraavalla viikolla Alaskaan katsomaan tätä unelmahevostani. Ja rakastuin heti ensisilmäyksellä. Ciara oli juuri sitä mitä etsinkin, joten nimi vain paperiin ja tamma oli minun. Tallin jääprinsessa tuli ehdottomasti Ravenwoodiin jäädäkseen; siihen ei ollut kellään mitään vastaansanottavaa, kun tamma tanssi esiin kuljetusautosta ja tallipihalla kajahti ensikertaa neidin kirkassointuinen ääni. "She's like a northwind, just stunning." totesi mieheni, Sam, Ciaran ensikertaa nähdessään. Hän oli aivan oikeassa.
Luonnekuvaus
Ciara on erikoinen tapaus. Tai osuvampi sana olisi ehkä mieleenpainuva, sillä Ciara jättää kyllä jokaiseen lähtemättömän ensivaikutuksen olipa se sitten positiivinen tai negatiivinen, mutta varmaa on, että Ciara on viimeisiä hevosia, jotka unohtuvat mielestä. Ciaraa et tule ymmärtämään ensisilmäyksellä, päinvastoin, tamma onnistuu yllättämään vielä vuosienkin kuluttua. Tätä prinsessaa lienee mahdotonkin oppia tuntemaan koskaan täysin. Luonteeltaan tammamainen, tulinen, ylpeä, voimakastahtoinen, sitkeä, peloton ja herkkä. Syntynyt nelistämään kilpaa pohjoistuulen kanssa. Ciarassa on ripaus jotain kesytöntä, jotain mitä ei osaa täysin määritellä, mutta jonka voi nähdä tamman tummien silmien älykkäässä katseessa. Jollain tapaa etäinen, ikäänkuin tavoittamaton ja sitäkin kauniimpi. Ciara tietää olevansa upea ja voimakas - jos ei paremmin tietäisi, voisi jopa väittää Ciaran olevan omahyväinen. Kaikenkaikkiaan mieleenpainuva tamma, jossa vastakohdat yhdistyvät toisiinsa.
Ciara on hyvin ylpeäluontoinen tamma, joka tietää oman arvonsa ja tuntuu usein jopa ymmärtävän asioista enemmän kuin me ihmiset; tamman älykäs, läpitunkeva katse on jollain tapaa hyvinkin tietäväinen. Ciara tuntuu joskus jopa ylenkatsovan ihmistä, siitä syystä tammaa on helppo ajatella jopa omahyväisenä. Ciarassa yhdistyvätkin sekä äärimmäinen herkkyys, että voima. Ylpeästä luonnosta huolimatta Ciara on hyvä käsitellä, joskin tamma vaatii käsittelijältään taitoa ja kokemusta, sillä tamma ei aina ole kovinkaan kärsivällinen saati anteeksiantavainen ihmisen suhteen. Ciaran kanssa on tiedettävä mitä tekee, jos mielii edistyäkin asioissa - muutoin tamma vain temppuilee ja säpsyy omiaan. Mutta kun Ciaraa on käsitellä juuri oikein - määrätietoisesti ja itsevarmasti, mutta samalla hellästi ja rauhallisesti - tyttö osoittautuu oikein miellyttäväksi ja teräväpäiseksi tammaksi, joka nauttii huomiosta, joskaan ei hirveästi välitä vieraiden rapsutteluista. Tuttu hoitaja saa sen sijaan rapsutella Ciaraa mielinmäärin, jos tamma nyt malttaa keskittyä ja pysyä aloillaan sen verran. Ciaran mielenkiinto on nimittäin taipuvainen vähän hyppimään asiasta toiseen, tamma harvoin malttaa keskittyä yhteen asiaan kerralla kunnolla, vaan säätää usein omiaan. Vaatiikin kärsivällisyyttä hoitajalta jaksaa työskennellä Ciaran kanssa, sillä tamma ei aina ole helpoin tapaus hoitaa, vaikkei pahatapainen olekaan. Luottamus hoitajaan kasvaa pikkuhiljaa, vaikka Ciara ei suoranaisesti arka olekaan.
Lajitovereiden keskuudessa Ciara on äksy ja tammamainen, neiti pitää hanakasti puolensa. Ciara on emänsä tavoin herkkä osoittamaan mieltään lajitovereilleen ja on aina kiljumassa korvat luimussa ja takastaan kohotellen, jos joku erehtyy tunkemaan liian lähelle arvon prinsessaa. Ciara tosiaan todistaa, että kauniin pinnan alle kätkeytyy varsin pippurinen tamma, jolle ei auta edes orien käydä isottelemaan. Toisaalta Ciaralle tekee hyvää saada joskus palautetta takaisinkin päin ja vaikka Ciara kovasti yrittikin alussa päihittää tallin johtajatamman, Bellan, täytyi Ciaran lopulta alistua vanhempansa käskyvaltaan. Bellsin näkeminen saa Ciaran kyllä vieläkin nakkelemaan niskojaan, mutta visusti tamma raudikon tieltä poissa pysyy, edes koettelematta rajoja - oppi menee kyllä kerralla perille, onneksi. Ihmisten kanssa Ciara on onneksi vähän rauhallisempi ja luotettavampi tapaus - laitumeltakin antaudutaan nätisti, joskin useimmiten Ciara täytyy hakemalla hakea, kun neiti heittäytyy kuuroksi hoitajansa kutsuille laiduntamisensa lomassa. Onneksi Ciara ei kuitenkaan yritä karkuun, katselee vain ihmisen tuloa korvat hörössä ja suu heinää jauhaen. Taluttaessa Ciara on myös rauhallinen, tamma kulkee tasaisesti hoitajan rinnalla löysemmälläkin riimunnarulla, mutta katselee usein tarkkaavaisesti ympärilleen. Ciara on myös utelias tapaus ja saattaa yrittää lähteä omille teilleen, jos jokin kauempana näkyvä asia neitiä yltiöpäisesti sattuu kiinnostamaan. Ja paikallaanhan ei malteta seistä muutoin kuin kentällä näyttelyasennossa - jonkinasteista itsepäisyyttäkin on Ciarassa havaittavissa, eritoten tietyissä tilanteissa.
Ciara on itseasiassa aika mukava hoitaa, jos ei oteta lukuun herkkyyttä ja vaativaa luonnetta siinä suhteessa, että Ciara kyllä ilmoittaa heti, jos jokin ei neitiä miellytä joko luimimalla tai pahimmillaan jopa näykkäisemällä, jos hoitaja ei vihjettä ajoissa tajua. Potkimaan Ciara ei kuitenkaan onneksi rupea, mutta voi kyllä tömäytellä takastaan kerran jos toisenkin maata vasten. Ciaraa täytyy harjata sopivalla voimakkuudella - ei liian kevyesti, muuten tamma vain kutisee ja ärsyyntyy - ja äkkiliikkeitä tulee välttää, jos ei halua tamman säikähtävän. Ciara kannattaa aina sitoa kiinni harjauksen ajaksi, sillä eritoten hoitamisen alussa tamma ei malta olla oikein ollenkaan aloillaan, vaan vasta harjauksen myötä Ciara asettuu paikoilleen ja rauhoittuu lopultakin. Ciara kyllä pitää harjauksesta, sekä huomionosoituksista sopivassa määrin. Kaviotkin nousevat ihan hienosti pelkästä "nosta"-käskystä. Varustamisesta Ciara ei sitten pidä yhtään - suitset ja kuolaimet menevät vielä vain vähäisellä vastarinnalla, mutta satulavyön kiristäminen... Ciara takoo takasellaan maata korvat luimussa ja pelottaa helposti aremman hoitajan mahtailullaan karkuun. Mutta kun tamma on kiinni (tai toinen ohja tiukemmalla) niin eipä neiti hampaitakaan pääse hoitajansa käsivarteen iskemään, vaan joutuu nyt kestämään sen hetken kidutuksen. Sillä kun satulavyö on sitten lopulta kiristetty, niin äksyily ja tappavat mulkoilut loppuvat siihen. Sen jälkeen sitä oikein höristellään korvia sen näköisenä, että jokos mennään vai mitä? Ciara onkin joskus aivan mahdoton, sanonpahan vain. Muihin hoitotoimenpiteisiin Ciara suhtautuu jopa yllättävän fiksusti - täysipäiväisenä kilparatsuna tamma on tottunut niin eläinlääkäriin kuin kengittäjäänkin, eikä kummankaan kanssa ole puhettakaan mistään ongelmista. Peseminen sujuu myös mukavissa merkeissä; Ciara ei aristele vesiletkua, vaan nauttii pesusta, mikä itseasiassa tulee aika useinkin tarpeeseen kimon tamman kohdalla.
Ratsuna Ciara on näpsäkkä tapaus, herkkä avuille tottakai ja vaatii tästä syystä kokeneen, helläkätisen ja määrätietoisen ratsastajan, mutta toisaalta oikean ihmisen alla Ciara on oikein miellyttävä ratsastaa; utelias, energinen, mutta kaikesta huolimatta kuuliainen. Ciara ei pahemmin ratsastaessa temppuile, joskin joskus energiaa tuppaa olemaan vähän liikaakin, jolloin se vähäinenkin keskittymiskyky katoaa kuin tuhka tuuleen. Ciara on taipuvainen kuumumaan, etenkin kun neidiltä rupeaa vaatimaan vähän enemmän. Maastoratsuna Ciara on energinen, mutta toisaalta peloton; säikkyminen ei kuulu Ciaran tapoihin, päinvastoin, tamma on enemmänkin kovin utelias kaikkea uutta kohtaan ja viihtyy luonnonhelmassa. Liikennevarmaksikin tämä tamma osoittautui heti alkumetreillä. Alkumatkasta Ciara voi vähän säätää omiaan kaikessa innokkuudessaan, hyvä jos malttaa tasaista käyntiä kulkea, mutta kunhan matkaa vähän kertyy ja Ciara saa purettua enimmät energiansa, niin johan alkaa vauhti pikkuhiljaa tasaantua. Ciara on kyllä kuuliainen herkkyytensä vuoksi, ei ollenkaan mitään käsistä karkaavaa sorttia. Ciara on yllättävän varmajalkainen ja sitkeäluontoinen tamma, sisukkuutta Ciaralta löytyy vaikka muille jakaa, samoin kuin kestävyyttäkin. Laukassa Ciaralla on tapana pyyhältää kerralla neliin, mutta tamma hidastaa pian takaisin tasaiseen, rauhalliseen laukkaan pyydettäessä ja kestävyyttä löytyykin sitten edetä hyvässä tahdissa useamman kilometrin verran. Toisaalta annan joskus tamman juosta sydämensä kyllyydestä ja Ciara rakastaakin näitä varastettuja hetkiämme. Myös luonnon asettamat esteet ylittyvät sujuvasti, siltojen yli tamma kulkee ongelmitta eikä jokien yli kahlaaminenkaan tuota ongelmia. Päinvastoin, Ciara viihtyy vedessä ja tamma uikin mielellään. Hyvä suuntavaisto ja matkan myötä esiin pyrkivä rauhallisuus ja luotettavuus ovat myös hyvän maastoratsun piirteitä Ciarassa. Ja mikä tärkeintä ratsastajan kannalta: Ciaralla on myös miellyttävät askeleet! Ravi on liitävää ja tasaista, laukka taas matkaavoittavaa ja kevyentuntuista.
Ciara on perinyt myös isänsä nopeuden ja kestävyyden pitkillä matkoilla, mistä oli valtavasti hyötyä tamman laukkauraa ajatellen. Radalla Ciara oli energinen ja innoissaan, mutta malttoi toisaalta keskittyäkin jotenkuten - kilpailunhalua Ciaralta löytyy varsin runsaasti vielä tänäkin päivänä, tamma harvoin suostuu edes maastolenkillä kulkemaan toisen ratsukon takana. Joten voittoon pyrittiin kyllä joka hengenvedolla ja lentävällä laukka-askeleella. Ainoa miinuspuoli olikin Ciaran voimien säästäminen - tamma kun olisi mielellään lennähtänyt ensimmäisenä johtoon, mutta pidemmillä matkoilla se olisi johtanut vain ennenaikaiseen väsähtämiseen. Toisaalta itsepäistä tammaa oli välillä melko vaikeakin pitää muiden ratsukoiden takana ja Ciaran keskittyessä taistelemaan jockeyn kanssa se voitto meni siksikin usein sivu suun. Kuljetuskoppiin Ciara nousee yhä sopuisasti, hermoilematta matkan aikana. Perillä sitten alkaa kimeä hirnahtelu ja muille esiintyminen - Ciarassa on kieltämättä diivaprinsessan elkeitä mitä vieraille poseeraamiseen tulee. Ciara ei malta kisapaikoilla oikein millään olla aloillaan, vaan tamma höyröttää ja pitää ääntä, joten pitkä ja reipas lämmittely tulee usein tarpeeseen. Näyttelyareena on ehkä ainut paikka, jossa Ciara malttaa seistä aloillaan ja esiintymällä esiintyä.
Ciaran isä, Mountant Espoir m ox, on 155 senttinen, ranskalaissyntyinen arabialainen täysiveriori, joka edustaa harvinaisempaa espanjalaista verilinjaa. Silmiinpistävän komea punarautias piirtopää on eläkkeelle vetäytynyt, entinen laukkaratsastusori, joka on sittemmin kisannut myös kouluratsastuksen puolella. Luonteeltaan Espoir on omalla tavallaan haastava, erittäin orimainen ja taipuvainen testailemaan ihmistä, mutta oikean ihmisen käsissä oikein upea täysiveriori. Ratsastaessa Espoir muuttuu tosin kuin toiseksi hevoseksi, joskin maastoillessa ori on arabeille tyypilliseen tapaan joskus vähän hermostuneempi ja vaikeampi tapaus hallita.
Ciaran emä, Wonderful Diana ox, on suloisennäköinen, 147 senttinen arabialainen täysiveritamma, joka edustaa puhdasta espanjalaista verilinjaa. Tummanruunikko tähtipää on alunperin Unkarissa syntynyt arabitamma, joka sittemmin maailmaa jonkin verran kierreltyään päätyi Alaskaan. Maastoesteratsuna toimiva Dana on luonteeltaan hyvin erikoinen - suorastaan kaksijakoinen. Ihmisten kanssa tamma on oikea unelma, suoranainen enkeli, joka pyrkii miellyttämään ihmistä parhaansa mukaan, mutta lajitovereiden keskuudessa Dana tunnetaan tallin oikukkaimpana, tammamaisimpana ja potkuherkimpänä hevosena.
